maanantai 1. elokuuta 2016

Naryan - Black Letters

Tässä on mielestäni bändin onnistunein musiikkivideo. Kitaristimme Lauri Kovero on pääosin vastuussa sekä käsiksestä, ohjauksesta, kuvauksesta että leikkauksesta. On se vaan hienoa kun bändissä on myös visuaalinen taiteilija!

Sellossa feattaa jälleen kerran Emma Mäntylä. Kiitos Emma!


maanantai 1. helmikuuta 2016

Levy on vihdoin ulkona! =)

Ja kaikilla hyvä fiilis. =)

Osa on levyn teon jäljiltä vielä aivan kanttuvei, mutta osa on jo vähän ehtinyt iloitsemaankin uudesta albumista. Yhtäkaikki, olemme enemmän kuin ylpeitä voidessamme esitellä teille Naryanin toisen täyspitkän levyn Black Letters.


En tiedä teistä, mutta me olemme jo odottaneet tätä levyä kuin kuuta nousevaa. Edellistä bändin nimeä kantavaa pitkäsoittoa Raino ja Lauri hakivat yötä myöten henkilöautolla jostakin suomenniemen etelärannikolta että se ehti julkkareihin myyntipöydälle ajoissa! Tätä levyä olemme saaneet jo pari viikkoa pyöritellä hyppysissämme kuin hehkuvaa kekälettä. Into päästä jakamaan levyä eteenpäin on kova- ja nyt sitä vihdoin saa rummuttaa!

Raino ehti kommentoimaan ensimmäisenä omia fiiliksiään:

Toinen täyspitkä on valmis. Miltä nyt tuntuu?
- Ensimmäinen ajatus on, että "vihdoin". Aikataulut on venyneet ja vähän yllättäviäkin mutkia on ollut matkassa, mutta lopputulos on hyvä. Eli ihan hyvältähän se tietysti tuntuu. 

Oletko tyytyväinen lopputulokseen? 
- Ehdottomasti.

Olet Laurin lisäksi ollut bändin jäsenistä tiiviimmin mukana levynteon eri vaiheissa. Millainen sinun roolisi on ollut tämän levyn tekemisessä? 
- Mun rooli on vaihdellut. Joihinkin biiseihin oon vain soittanut vähän kitaraa ja joissain ollut aika paljonkin vaikuttamassa lopputulokseen. Laurillehan on jäänyt suurin vastuu levyn visiosta ja sen toteuttamisesta. Minä oon sitten auttanut tämän tavoittamisessa ja ollut sellaisena kakkostarkastajana. Jos Lauri on esim. miettinyt jotain vaihtoehtoja tai ollut epävarma jostakin, niin me ollaan sitten yhdessä mietitty paras ratkaisu. Mulle sitten taas on jäänyt noi käytännön hommat painatuksen, jakelun ym. suhteen. 

Paljonko työtunteja on kertynyt? 
- Ei parane laskea. Paljon ja vähän päälle. Osa työstä on ihan tekemistä, mutta osa on sellaista, että ajatukset kypsyy päivän mittaan muuta tehdessä. Tavallaan levyn teko on kulkenut kuitenkin mukana koko ajan takaraivossa. 

Millaista palautetta olette saaneet muilta bändiläisiltä? 
- Tjaa... Onkohan jotain palautetta tullut..? Ihan hyvää kai. 
(Tässä kohtaa voisin toimittajan huomiona sanoa, että koko bändi antaa raikuvat aplodit Rainon ja Laurin ihan käsittämättömästä työpanoksesta! Isoa ja hienoa, työtunteja säästelemättä, bravo!)

Mitä toivot tapahtuvan seuraavaksi?
-Lisää keikkoja, lisää tunnettuutta, lisää kontakteja ja lisää lisää.

Kiitos Raino! Toivottavasti saamme samantyyppisen haastattelun viimeistään sitten emma-gaalan ja maailmankiertueen jälkimainingeissa. ;)

Uusi levy kannattaa ehdottomasti tilata nimenomaan painotuotteena, koska kannet on aivan älyttömän upeat. Levyä myydään mm. levykauppa äxässä, Inverse Recordsin verkkokaupassa ja tietenkin meidän levynjulkkarikeikalla 12.2.2016 Tampereen Jack the Roosterissa! Toivottavasti nähdään kaikki siellä.

lauantai 16. tammikuuta 2016

No ny!

=)

Herrat ja Rouvat! Voin ylpeänä kertoa, että levy on tullut painosta! Nyt voisin kyllä mainostaa, että kansilehti on erityisen upea. Vaikka levy tulee myös spotifyihin ajallaan, niin suosittelen ostamaan oman kiekon.

Virallinen julkaisupäivä on la 29.1.2016.
Levyjä saa ennakkoon mm. Tampereelta Levykauppa äxästä, Inverse Recordsin nettikaupasta tai bändin jäseniltä.
Levyn julkaisukeikka on Tampereella Jack The Roosterissa 12.2.2016. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita sinne!

Levyn video-teaserin voit katsoa tästä. =) klikkaamalla tuota tyhjää väliä, joka muuttuu linkin tekstiksi kun viet hiiren siihen. ;) Elämä on! X)

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Jännän äärellä

Nyt olisi aihetta käsien vapinaan, jos olisi sellaiseen taipuvainen. Ehkä olen kuitenkin enemmän intoilevaa ja hypettävää sorttia! Se levy tulee ny!!!

Pitkään odotettu ja rakkaudella viimeistelty toinen levy on vihdoinkin painokunnossa. Miksaus on saanut taianomaisen loppusilauksen Laurin ja Mikon yhteistyöllä ja masteriraidat tulevat meille bändiläisille kuultavaksi tänään torstaina 16.12.2015. Olen aivan innoissani! Taisinkin kertoa aiemmissa postauksissani, että työskentelytapamme ei ole kovinkaan tehokas, mutta sitäkin huolellisempi. Sitä suuremmalla syyllä tämä levy tuntuu kuin aarteelta.

Olen sitä mieltä, että tämä on Naryanin tähän astisista paras äänite.

Alkuvuodesta pöhähtää. Kotisivut ja facebook pitävät teidät reaaliaikaisimmin ajan tasalla!

maanantai 12. tammikuuta 2015

Haaveilua toisesta studioalbumista

Aika monet kotimaiset bändit ovat "lyöneet läpi" juuri toisella studioalbumillaan. Meidän kohdallamme tähän saattaisi olla musiikillisesti mahdollisuuksia, jopa englanniksi, mutta emme ole vielä koskaan tarjonneet bändiämme millekkään levy-yhtiölle. Jos olen ihan rehellinen, en oiken muista onko bändiä tarjottu edes keikkamyyjille.

 

Olemme sen verran epärealistisia huimapäitä, että maailmanvalloitus kuuluu suunnitelmiin. Mistähän sen vaan aloittaisi? Ehkäpä meidän kaltaisellemme pikkuhiljaa etenevälle ja hiljaiselle orkesterille on  helpompaa tehdä kaikki päätökset omalla porukalla. Ei tarvitse pelätä, että yhtäkkiä joku ulkopuolinen tuottaja pistää kapuloita rattaisiin, kun samoja rumpuja muokataan vasta kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa olemme ilmiselvästi oppineet jotain viime levystä; Nonan yötöiksi mennyt viime sessio näyttäisi poikivan vain pieniä korjauksia yhteen biisiin! =) Hyvä me.

Jotenkin meidän toimintatapaamme kuuluu jahkailu, mutustelu ja fiilistely. Emme ole sellainen bändi joka vain tuottaa mielettömän määrän materiaalia ja valitsee parhaat päältä. Me muokkaamme lähes mitä tahansa materiaalia, kunnes se on niin hyvä kuin mahdollista. Sen jälkeen aletaan miettiä onko se riittävän hyvä vaikkapa levylle - tai edes biisiksi.

Noh, Raino lienee positiivinen poikkeus sääntöön, hänellä on toiminnan miehen ote. Se onkin hyvä, sillä käytännössä Raino pyörittää koko bändin taloutta ja keikkajärjestämistä. Toisaalta, kyllä Rainostakin löytyy se pieni (tai no, vähintäänkin keskikokoinen) kyltymätön jammailumonsteri, joka riffin keksittyään on valmis kokeilemaan sitä tuhat kertaa vaikka mitenkä päin ja eri tavoilla. Ehkä se pieni ero piileekin siinä, että Raino on yleensä tapansa valinnut jo ennen kuin mennään studioon. Hieman samalla tyylillä taitaa tonttinsa hoitaa "uusi" rumpalimme Klas. Hän tosin hoitaa hommansa kotistudiossaan, joten mistäs me muut tiedämme perfektionismin määrää tai pahanlaatuisuutta: niin että oliko se Mikon studiolle lähetetty täydellisyyttä hipova otto kolmas vai kolmaskymmenes, ja montako niitä eri versioita jäi tiedostojen hämärään. Jaa-a, uskaltaisikohan sitä kysyä joskus, ihan uteliaisuuttaan? =)


No, tehdään tähän tällainen taiteellinen kuikero.

Bändimme muut jäsenet ovat hiljaisesti hyväksyneet, että monen instrumentin kohdalla "nauhoitetaan kaikki versiot ja katotaan sit mikä on paras." Tästä tavasta on pyritty pois treeniksellä äänitettävien esituotantojen avulla, mutta no, vielä on matkaa siihen, että kaikki kajautetaan kerralla purkkiin.

Miten hiivatissa ne sanat meni?

Villellä on ehkä lyhin matka tähän "kerralla purkkiin"-meininkiin. =) Sanoitusten suhteen muulla bändillä on yleensä hyvin vähän kommentoitavaa, joten taiteilijanvapauksia piisaa. Onneksi piisaa myös sitä taiteellista kykyä, joten lopputulos on yleensä vähintäänkin lennokas.

Äänitämme siis toista täyspitkää studioalbumiamme muutama biisi kerrallaan, kunnes levy on kasassa. Edellistä levyähän tehtiin tällä tyylillä useita vuosia! =D Tällä kertaa tavoitteenamme on saada kiekko ulos teidän iloksenne vielä 2015. Pitäkää peukkuja! Niin taidan itsekin tehdä. ;)




tiistai 6. tammikuuta 2015

Studiossa, kivasti

Kerran yks koulukaveri tokaisi mulle, että "sä oot kans aina studiossa." Aloin oikein ajatella asiaa, ja toden totta: jostain kalenteriin oli viimeisen vuoden ajan tupsahdellut vähintään pari studiopäivää kuukaudessa, yleensä enemmän. Projekteja oli laidasta laitaan, mutta Naryan oli silloinkin yksi niistä.



Bändillemme sopii erinomaisesti rauhallinen työskentelytapa. Tehdään hyvää, hyvin tai jos Lauria on uskominen niin parasta, parhaalla tavalla. (lue: parhaalla mahdollisella tavalla ei riitä mihinkään. Pitää tulla parasta, mahdollista tai ei.) Lienee sanomattakin selvää, että tällä tyylillä päivät venyvät pitkiksi, ja työtunteja kertyy paitsi äänittäjälle, myös Laurille, joka yleensä istuu mukana kaikkien studioissa tavallaan tuottajan roolissa. Olen kuitenkin erittäin toiveikas tulevan levyn suhteen. Oma kurinalaisuuteni ei riitä täydellisyyden tavoitteluun. Itse olen enemmän "hyvään pyritään, mutta erinomaista pruukaa tulemahan"-linjalla. ;) Tällä levyllä on monta elementtiä todella kivasti kohdillaan.

Nonan studio meni yötöiksi, jälleen kerran.
Jesh, onnistui, mä saatan päästä nukkumaan!

Levyä äänitellään Mikko Marjamäen studiossa ylöjärvellä, siis samassa paikassa kuin esim musiikkivideona julkaistu "My End Leaf" on äänitetty. (Kelle muulle tulee aina mieleen tosta Leafista lapsuus ja lauantaipussit? =D Eikös se ollut joku makeismerkki?) Klas ja Tuomas ammatti-ihmisinä ovat päättäneet äänittää omat osuutensa kotistudioissaan. Me muut nautimme Mikon omakotitalon rauhasta ja pehmeistä sohvista todennäköisesti vielä monen monituista kertaa tänä vuonna. Toista pitkäsoittoa on tarkoitus äänittää osissa, muutama biisi kerrallaan, sitä mukaa kun niitä parhaita biisejä valmistuu. ;)

perjantai 2. tammikuuta 2015

2015

Kylläpä lämmittää sydäntä kirjoittaa uusi vuosiluku jokaisen päivämäärän perään! Joku voisi sanoa, että vanheneminen on kurjaa. Itse sanoisin, että on kiva kun elämä etenee ja ihmiset aikuistuvat. Itsekin täytän tulevana vuonna 30v.

Bändissä on kuluneena vuonna tapahtunut paljon hienoja asioita, parhaimmistona mainittakoon Tuomaksen ja Klasin liittyminen porukkaan. Bändi pääsi juhlimaan myös Tuomaksen kolmekymppisiä soittelun merkeissä, Ratinan saunalta on hienot näkymät kaupunkiin!

Treenit etenevät nykyisin useimmiten niin, että itse saavun puoli tuntia myöhässä. En vieläkään osaa ottaa kelivaraa huomioon, Keuruulta Ylöjärvelle on ihan eri matka pimeässä räntäsateessa kuin kesäiltapäivällä. Kun setti on soitettu läpi kerran-kaks ja paria uutta biisiä jammailtu, ensimmäisenä Tuomas kysyy voiko jo lähteä. Tuomas käy päivätöissä ja lisäksi pyörittää musiikkialan yritystä, joten varmaan muutakin elämää on. ;) Nona hyppää Tuomaksen kyytiin ja pian sen jälkeen Klas alkaa pakkailla kamojaan siirtyäkseen maaseudun rauhaan. Miehellä tuntuu tosin olevan niin paljon keikkaa, että aina välillä käy mielessä miten ikinä hän ehtii siitä rauhasta nauttimaan. =D Mutta ehkä kuitenkin joskus..? =) Reenikselle jää bändin "vanhat", eli minä, Raino, Ville ja tietenkin Lauri. Tunti sujuu paskaa puhuen, yleensä aina on joku aihekin mistä "olisi bändin kannalta tärkeää keskustella nyt kun kerrankin porukalla nähdään", mutta sitten tulee toinen ja vielä kolmas... Se on mukavaa, mutta harmittaa vietävästi etten enää voi kulkea samoilla kyydeillä. Ennen jorinat hoidettiin automatkoilla.

Tuomaksen, Klasin ja Nonan yksityiselämästä en tästä sattuneesta syystä tiedä oikeastaan mitään. Heitä koskevat tähdelliset paljastukset odottavat vielä aikaansa- eli tulevia keikkareissuja! Mikään ei ole parempaa kuin paluumatkan avautumiset. Raino harvoin avaa sanaista arkkuaan, mutta "mopoautot on perkeleestä" ja muut yhtä rehelliset tunnustukset tupsahtelevat kyllä spontaaneimmin esiin juuri tien päällä, kun ollaan jo matkalla kotia kohti eikä kellään ole enää mitään tähdellisempää tekemistä kuin viihdyttää kanssaihmisiään kuolemattomilla totuuksilla. =)

Kesällä taisinkin vinkata muiden yksityiselämästä sen verran, että onnenhippusia on sattunut yhden jos toisenkin polulle. =) Raino meni naimisiin, kuten teistä varmaan moni jo kesällä huomasikin, ja Lauri, niin no, Lauri taas...

Lauri soittaa edelleen kitaraa ja näyttää synkältä omassa kodissaan, jossa on aina täydellisen siistiä, mutta niin mustaa että valojen päälle laittaminenkaan ei auta marraskuussa yhtään mitään. Nykyisin siellä on kuitenkin myös jotain vaaleanpunaista. =) Ja kyllä, on pari hymyäkin jo bongattu, kaikilta kolmelta.  Koko bändi onnittelee!